Utsattmann.no

Dovddastus


Dihtomielalažžan šaddat das ahte olmmoš lea illastuvvon seksuálalaččat, sáhttá olmmoš šaddat vaikko man agis ja dan sáhttet iešguđet dáhpáhusat dagahit.
Dás muitalit muhtun gillán albmát iežaset vásáhusaid.

Almmái 31 jagi boaris.

«Háliidan geavahit dán čállosa loaiddastit ovdan iežan muitalusain. Deavddán 31 jagi čakčamánus 2016 ja dovddan ahte mun dál lean dan veardde guhkkin eret gárrenmirkkuid geavaheamis ja vearredagolašvuođas ahte lean doarvái nanus loaiddastit ovdan. Muhtumat gal hirpmástuvvet hirbmadit, ja muhtumat fas fáhkkestaga fuomášit manne mun lean meannudan ja leamaš nu go lean ge.
Mu illastii min bearraša ustit go mun ledjen 9 jahkásaš. Go ledjen 12 jagi, de vásihin fas illasteami, dán háve juohke vahkus dassážiigo ledjen 16 jagi.
Go ledjen 14 jagi, de in šat nagadan bisuhit iežan beroštumi valáštallamis (jiekŋahohkkis) ja geavahišgohten gárrenmirkkuid duvdin dihtii eret iežan givssiid maid illasteamit dagahedje. Lean guhká dovdan stuorra heahpada das go 14 jahkásažžan áddejin ahte ledjen sáhttit bissehit illastemiid, muhto dalle ledjen jo darvánan gárrenmirkkuide ja dárbbašin ruđaid ja danne dikten illastemiid joatkašuvvat.

Dát fas dagahii munnje stuorra psyhkalaš váttisvuođaid ja diagnosaid nu go PTSD, dissosiatiiva iešláhkeáruid ja bággojurdagiid. Dan geažil ge mun in leat leamaš guhká bargoeallimis. Mus ii leat eanet go badjelaš guovtti jagi bargoduogáš. Veahá lean bargan, málárin, veahkkin mánáidgárddis, lágeris ja vuoddjin. Maŋimustá go ledjen barggus, de bargen guhtta mánu jagi 2008.
Guđa jagi guhkkosaš fárrudeami maŋŋá, mii loahpai 2007-08, de áddejin man ollu mun lean sistán doallan čiegusin iežan ustibiin ja bearrašis, mii fas dagahii ahte mus ii lean miige oktavuođaid eará bearašlahtuiguin go viđa lagamusain.

Jagi 2008 gaskamuttu rájes gitta jagi 2010 álgui orron dušše siste ja fitnen dušše gávppašeamen borramuša ja gárrenmirkkuid. Jagi 2009 mearridin ohcat veahki, muhto muhtun áiggi maŋŋá oktavuođa psykologain, de in oaidnán mange eará vejolašvuođa go veahkehit iežan.
Loahpas geahččalin rievideami vai šattan giddagassii ja beasan dikšui.
Bessen Stifinneren nammasaš ásahussii jagi 2010 ja Tyrili nammasaš dikšobáikái jagi 2011, guktuid báikkiin čađahin divššu mirkkuid haga.
In leat lihkahan opiáhtaid dahje pulvariid geassemánu 30. beaivvi 2010 rájes, muhto lean ribahan boaldit hášša máŋgii dan rájes.
Odne ii geavat hášša ge ii ge mus leat áigumuš šat geavahišgoahtit dan ge.
Jagi 2014 váiden dan guovtti illasteaddji, ohcen buhtadasa massán mánnávuođa/nuorravuođa áiggi geažil, bistevaš vahága buhtadasa. 2,5 jagi biehttaleami maŋŋá ja golmma váiddaášši maŋŋá ášši heaittihuvvui go dat lei boarásmuvvan.

Dál lean 2009 rájes ferten eallit bargočielggadusruđaid unnimus mávssuin, earret dan áiggi go čohkkájin giddagasas ja ledjen divššus. Divššu maŋŋá čađahin mánáid/nuoraidbargi kurssa ja geahččaleami privatistan mas cevzen.
Lean dávjá gullan go lean leamaš doaibmabijuin, man buorre ja čeahpes olmmoš mun lean, muhto munnje alccesan dat leamaš váttis dan áddet.
Odne lean gárvvis dáhttut servodaga buriid olbmuin veahki oažžut albmosii iežan muitalusa nu ahte mun/mii ovttasráđiid sáhttit veahkehit eará bártniid/albmáid geat leat seksuálalaččat illastuvvon, loaiddastit ovdan sin muitalusaiguin, vai mii ovttas sáhttit beassat eret dán ášši heahpadis ja garvvašeamis. Dat soaitá mu veahkehit oažžut juogalágan bissovaš barggu ja buoret ruhtadili nu ahte beasan searvat viidásat mátkái bargoeallimis.

Doaivvun dan ge ahte mu muitalus sáhttá váikkuhit dasa ahte eanet bártnit/albmát loaiddastit ovdan iežaset muitalusain illasteami hárrái.
Buot maid mun sávan lea stáđisvuohta, muhto iežan psyhkalaš dili geažil (lossamiela, PTSD ja mu duogáža geažil), de lea leamaš váttis doaibmat bures.
Mus lea gieskat ovttaseallima gaskavuohta nohkan iežan daguid dihtii ja dat lea munnje čájehan hui čielgasit man ollu mu diagnosat leat mu hehtten ja stivren. Dat lea maid rahpan mus čalmmiid ja oaččohan mu hui čielgasit áddet mo galggan fas máhccat eallimii in ge diktit vássánáiggi daguid, traumaid ja diagnosaid stivret mu.
Mánáid/nuoraid illasteapmi lea dakkár ahte dat duođaid bisseha kognitiiva ovdáneami ja dagaha stuorra psyhkalaš váttisvuođaid viidáseappot eallimis ja mii váttásmahttá olbmo leat sosiála, gávdnat ráhkkása/ustibiid, doalahit barggu. Mun háliidan muitalit iežan historjjá vai eará bártnit/albmát oidnet ahte sii eai leat okto. Doallet oaivvi badjin ja čalmmustahttet dan mii lea buorre»

Almmái (69):
Dihten ahte juoga lea boastut, muhto in diehtán mii dat lea. 30 jagi vásse ovdalgo áddejin dan. Mus lei bargu dikšovuogádagas. Fáddáčoahkkimis digaštallojuvvui muhtun diđošteapmi mii lei seksuálalaččat illastuvvon gándda birra. Fáhkkestaga áddegohten, dán han mun ieš ge ledjen vásihan! Das ja dalle álggii mus gieđahallanproseassa.

Almmái (54):
Mun ledjen jo 30 jagi ovdalgo áddejin ahte mu heittogis eallimii lea čilgehus. Iežan nájadeapmi, alkohola, badjelmearálaš seksuála govahallamat, duohtavuođas báhtareapmi, ja buot mii sáhtii geahpedit bákčasa. Juohke beaivi lei dáistaleapmi. Mánnávuođa muittut ledje jávkan. Skihpárat háleštedje luohkkáfeasttaid, spábbačiekčamiid, ebelsuoládeami birra jna. Buot lei jávkan. Mun biehttalin iežan mánnávuođa. In ge diehtán manne. Ovdalgo muhtun beaivvi:

Guldalin radioprográmma nissonolbmo birra gii muitalii mánnávuođas birra mas son lei leamaš duhkoras pedofiillaid várás. Mo son lei rahčan vai nákce eallit rávesolmmožin. Son han muitalii mu iežan historjjá. Dát šattai munnje jorggáldahkan. Mun in lean okto. 8-9 jagi agi rájes gitta dasságo ledjen 15 jagi ledje ráves albmát ja nissonat dolvvohallan mu mánnálaš ja vigihis seksualitehta. Mun muittán ahte mu biro rumaš lei mu beahttán. Dat rumaš masa mus ain dál ge lea váttis gaskavuohta. Manne mus čuoččastii cihppa? Manne mun
oavdasin ja mus golggihii go mun baicce háliidin jávkkihit stuorra ráigái eatnama sisa?

Ja de vel: Stuorra heahpat! Jurddaš jus eadni dahje áhčči bođeš dan diehtit! Mun han in lean nákcen biehttalit. Mun ledjen mannan ”fillenalbmá” fárrui. Jurddaš jus mu ustibat dieđášedje ahte mun anašan albmáiguin! Dat lea dieđusge menddo stuorra noađđi mánnái guoddit, muhto dát lea duohtavuohta. Mii geat leat vásihan imašlaš áššiid mánnávuođas, mis lea dieđusge eará vuolggasadji go earáin. Jorggáldat bođii go mun gullen muitalusa mas mun dovdájin iežan. In diehtán dan dalle, muhto geaidnu buori eallimii lei álgán.

Almmái (37):
Mun lean gal miehtá bajásšaddama diehtán buot illastemiid birra mánnán, muhto easkka 37 jahkásažžan, ja ii unnimusat dalle go šadden áhččin čáppa bárdnái, váivvidišgohte jurdagat mu ollu. Áhččin šaddan badjánahtii muittuid ja maŋŋágo ráhkis eadnán lei beassan ráffái ollu jagiid gillámis dávdda geažil ja psyhkalaš helveha geažil, de lei áigi bargagoahtit iežan váttisvuođaiguin mat mus ledje, muhto maid ledjen čiegadan measta olles iežan birrasiin.

Almmái (35):
Jurddašin nuorravuođa jagiid ahte illastemiiguin gal ieš nákcen birgehallat, nu ahte ii giige boađe diehtit mii munnje lea dáhpáhuvvan. Orui ge doaibmamin viehka bures. Áidna váttisvuohta lei ahte in diehtán gosa galggan šaddat go fáddá illasteapmi namahuvvui TV:s dahje hálešteamis maid deiven gullat. Dalle dego čatnasii siskán ja sirrejin iežan eret máilmmis ja mus lei lossamiella muhtun beivviid. Muhto dat doaimmai.

Go šadden áhččin de áddejin fargga ahte ferten juoidá dahkat, mearridin ahte mu mánná ii galgga goassege deaivat illasteaddji. Go mun fertejin gielistišgoahtit iežan bearrašii vai in dárbbaš váldit mielde bárdnán dohko gos illasteaddji ge lei, šattai munnje menddo váttis. Dat ii doaibman. Easkka dalle de duođaid bargagohten áššiin.

Almmái (55):
Doivon ahte 40-jagi kriisa dat bođii. Ledjen earránan, lei ođđa eallinguoibmi, doibmen funet barggus, sirrejin iežan eará olbmuin, ballu lassánii, seksuála gaskavuohta lei heittot; gal dat dilli sihkkarit buorrána. Dálkasat eai veahkehan, eai ge molssaevttot dikšunvuogit ge maid mu eallinguoibmi oaččohii mu geahččalit. Muhtun maŋŋágaskabeaivvi, go ledjen hálešteamen buori ja jierbmás ustibiin, de badjánedje millii vuosttamus issoras muittut. Áibba fáhkka. Dat lei munnje garra časkkástat. De viimmat gávdnen čilgehusa. Ja de sáhtten váldigoahtit fas stivrejumi.

Almmái (46):
Go mu eatni áhčči jámii, de mun áibbas nuonddahallen. Dat lei dego bulljarakkis mii luoddanii, buot šávihii mu oaivái. Dalle mun vuosttas geardde muitalin nuppiide. Lihkus ledje jierbmás olbmot mu birra. Nieidaustit dollii munnje dannego son áddii dát ii lean miige leikošanáššiid, ahte fertejin muitalit. Son muitalii maŋŋá ahte juhkagohten hirbmadit go ledjen muitaleamen mii lei dáhpáhuvvan, son fertii ain fitnat vuovssadeamen go mun ledjen muitaleamen. Dan maid muitalin ii lean álki sutnje gierdat gullat. Go dát lei bistán máŋga diimmu, de čuoggasin. Dan maŋŋá mun álgen fáhtehallat garra lossamillii. Mus sáhtii uksa leat lohkas beivviid guhkkot.

Almmái (42):
Ožžon bissovaš oaivebákčasa. Mu iske juohke láhkai. Eai ge gávdnan maidege sivaid. Mus ledje váttisvuođat doaibmat. Ledjen áibbas sihkkar ahte ii lean miige rumašlaš sivaid, muhto in sáhttán dadjat mii dat lei. Loahpas válljejin johtigoahtit psykiáhtera luhtte ja su luhtte johten moadde jagi. Dađistaga bohte boares muittut ovdan. Dat ledje balddihahtti. Mu váhnemiin lei biigá gii illastii mu máŋga jagi. Mu ádjás ge lei biigá guhte maid dan dagai. Dát dáhpáhuvai go mun ledjen 2-8 jagi. Mu váhnemat eaba háliidan oaidnit ahte mus juoga ii leat mo galggašii leat. Váttis mánnávuohta maid mun muitigohten easkka go ledjen 30 jagi. Dat lea váikkuhan olles mu eallimii rávesolmmožin. Lean ain náitosis, muhto in leat goassege duostan mánáid ráhkadit. .

Almmái (36):
Dat mii oaččohii mu ohcat veahki, lei ahte loahpas ciekkai áddejupmi, vaikke vel árrat jo áddejin, ahte mus lei dakkár váttisvuohta maid lea dárbu dikšut. Ledjen gal muhtun láhkai dohkkehan dan mii lei dáhpáhuvvan, ja ahte dat čuovvu mu eallima miehtá, muhto fertejin gávdnat vuogi mo DAINNA lea vejolaš eallit.