Arkiiva

Gažaldat:

Lean 37 jahkásaš almmái geas leat váttisvuođat seksain. Lean álo leamaš agressiiva seksuálalaččat dan rájes go doaibmagohten seksuálalaččat. Mus leat leamaš ollu anašanguoimmit ja lean leamaš rámis go lean leamaš dat gii lea “addán” anašettiin. Lean álo fuolahan iežan guoimmi duhtadeami ovdal iežan, ja dáiddán leat maiddái ožžon duhtadeami aiddo dan geažil.
Árrat 20 jagiin ihtigohte vuosttaš muittut illasteami birra. Oađekeahtes ijat ja stivrekeahtes čierrun. Čirron olles vahku bisánkeahttá ja smihtten lean go seahkanan. De bohte muittut ja mun dihten. Dat čilgii manne lávejin deddohallat go vázzen joatkkaskuvlla.
Jáhkken ieš ahte mun dohkkehin dan mii lei dáhpáhuvvan, ja geahččalin vajáldahttit. Jotken. Sullii 8 jagi dás ovdal ožžon váttisvuođaid prostáhtain. In doaibman rumašlaččat 9 mánnui. Ledjen gihláduvvan ja ellen dakkár oktavuođas mii lei hui hibmui. Son lei mu eallima nisu. Seksahis áigi dagahii váttisvuođaid munno gaskii, erenoamážit go guhká ledjen diagnosa haga. Ja go dearvvasmuvven rumašlaččat, de ii šat munnje menestuvvan anašit.
Sáhtten anistuvvat, muhto nu fargga go šadden erohtalaš iežan guimmiin, de massen dovdannávcca. Mus lei dego dakkár vásáhus ahte ledjen olggobealde iežan rupmaša. Ja dakkaviđe go šattai sáhka anašeamis, de ii čužžon šat. Dat dilli lea bistán fargga 7 jagi. In leat sáhttán leat erohtalaš geainna ge.
Massen iežan náittosdili ja mus lea dál nieida mii ii beasa šaddat bajás ovttas iežas etniin ja áhčiin. Ohpit vuoittáhallen. Deprešuvdna ja billašuvvan ekonomiija maid čuovui das. Sosiála sierraluvvamis maid šattai sáhka. Massin lea šaddan stuoris.
Lean gal dál deaivan ođđa nissona. Son lea erenoamáš buorre olmmoš. Mun muitalin sutnje ahte mun dovden alddán leamen heajos seksuála iešdovdu maŋŋá dakkár oktavuođa iežan ovddeš eamidiin mii šattai viellja-oabbá ráhkesvuohtan mu váttisvuođaid geažil seksain ja gulahallamiin dan birra.
Mun lean ođđa nissoniin daten dál muhtun áiggi. Moai letne muhtumin idjadan ovttas. Munnos goappašagain badjánit himut. Muhto nu fargga go šaddá sáhka anašeamis, de munnje ii lihkostuva. Lean geahččalan viagra, muhto dat ii veahket. Okta vel vuoittáhallan…
Mun dovddastan dál ahte dat čatnasa dasa maid mun vásihin gándan. Mu eadni bággii mu čađahit njálbmeseksa sutnje. Son maid čađahit nu gohčoduvvon golden showers muinna. Heahpada in leat ovdal dovdan, dat lea fáhkka deaivan mu olles fámuin maŋimus áiggi. Mus leat fas leamaš stivrekeahtes čierrunfalleheamit. Vudjen Oslos Tønsbergii ikte, ja gatnjalat golge dan rájes go vulgen dassážiigo bisánin. Bohten measta diimmu menddo maŋŋit čoahkkimii, go in nagodan heaitit čierrumis.
Lean dovddastan ahte ollu áššiid mu eallimis leaba mun áhčči ja eadni hábmen. Lean intelektuálalaččat jierbmái, muhto buot mu persovnnalaš válljemat leat leamaš hui jierpmeheamit.
In háliit šat eallit dakkár dilis. Háliidan šaddat lihkolažžan. Háliidan sáhttit návddašit iežan seksualitehta fas. Sáhttit návddašit ovttastallama nissonolbmuin fas. Háliidan dovdan iežan dievaslaš almmájin in ge doddjon olmmožin dovdduid dáfus. In háliit šat diktit vássánáiggi stivret iežan válljemiid.
Lea go oktage eará gii dovdá iežas mu muitalusas? Sáhttá go mu dilli buorránit? Maid galggan dahkat?

Vástádus:

Hei!

Don jearat lea go dat oahpis oktiige ahte seksaeallin nohkagoahtá? Dat aŋkke lea munnje bures oahpis. Dat maid don čálát, muittuha hui ollu dan mainna mun lea rahčan maŋimus jagiid go lahkavuohta ja seksa muhtumin lea leamaš hui váttis. Dat leat várra dakkár vahágat mat dáhpáhuvvet maŋit áiggi ja dat gáibida divššu. Váivi gullat ahte náittosdilli bieđganii, dáidá leat nu ahte dus ii leat mihkkege sivaid dasa go olmmoš jurddaša mii lea dáhpáhuvvan dutnje gándan. Ieš ledjen 37 jahkásaš ovdalgo dusten muitalit illastemiid birra mánnán ja galggat diehtit ahte mii leat ollu albmát geat vásiheimmet illasteami bajásšattadettiin ja dál leat ollu diagnosat ja ráddjehusat maid sáhttá leat váttis oaidnit/dovdat/fuobmát dannego mii leat nu čeahpit “čiegadit” bákčasa jus áddežat maid mun oaivvildan.
It čále maidege dan birra leat go fitnan ságastallamiin doarjjaguovddážis dahje vel iežas fástadoaktára luhtte ge, ja go dál bivddát ráđi, de mun rávven du fitnat dan veahkkevuogádagas mii doppe lea. Dáid issoras dáhpáhusaid sáhttá geahččalit rádjat eret ja vajálduhttit, muhto mii juvssahallat buohkat muittuide, dan mun dieđán go mun vásihin dan seammá go don ge. Ii oktage almmái dahje bárdni ánssáš guoddit dáid birolaš muittuid olles eallima ja geahččalit vajálduhttit. Rivttes ja dehálaš divššuin lea duođaid vejolaš oažžut buori eallima. Olmmoš hárjána dađistaga eallit dainna mii dáhpáhuvai, lea dehálaš sivahallat rivttes olbmo ja ÁLO lea illasteaddjis/illasteddjiin sivva.
Ipmirdan ahte dát lea lossat dutnje, Håvard, muhto rávven du fitnat fástadoaktára luhtte duođalaš ságastallama dihtii (bivdde oažžut duppaldiimmu vai dudnos lea buorre áigi). Fástadoavttir lea dat olmmoš gii sáhttá du lágidit viidáseappot vuogádagas dárbbu mielde. Go diŋgot diimmu doarjjaguovddážii, de bivdde beassat ságastit almmáiolbmuin jus dovddat ahte dat lea vuohkkaseamos dutnje. Ságastallamat guovddážis leat nuvttá ja doppe galget leat olbmot geain lea gelbbolašvuohta ja geat DIHTET mo galget veahkehit du.
Sávan dutnje nu ollu lihku go vejolaš ja muitte ahte mii leat ollugat geain lea seamma duogáš ja geat dorjot du.
Doaivva lea, muhto de ferte olmmoš ášši dustet duođas, dat bávččaga, muhto šaddá nu issoras ollu buoret maŋŋá.

Dearvvuođaiguin

Jarle Holseter