Gažaldat:
Hei. Lean smiehtada muhtun jagiid illastuvvojin go seksuálalaččat go ledjen gaskal 6 ja 11 jagi. Mus lea psyhkalaččat doaibmavádjit váhnenviellja gii juohke háve go mii finaimet galledeamen su oktii guktii jahkái, válddii mu iežas fárrui juoidá dahkat, ja dalle son hálahii mu nuollat buvssat vai son beassá doškkodit mu bađa várrugasat (dat galggai vissa su muittuhit dan áiggi go son lei unni). Dan maŋŋá ožžon álo njálgáid dahje bruvssa. Mun balastallen álo vuolgimis su galledit ja otná dan beaivvi ge lea mus unohis dovdu go dearvvahan soapmása geas lea bivastuvvan ja loažža giehtačárvestat. Lea easkka maŋimus jagiid ahte lean geahččagoahtán dan vejolaš sivvan dasa go váivašuvan eahpediagnostiserejuvvon deprešuvnnain, miellanuppástuvvamiiguin, eahpeluohttámušaiguin, guorusvuođadovdduin, garra siskkáldas leabuhisvuođain. Oppalohkái orrot mus leamen 50 % buot iešguđetlágan psyhkalaš givssiid mearkkat.
Vástádus:
Hei. Ipmirdan bures go ballet galledeames iežat váhnenvielja. Vaikke vel in dieđe ge juridihkalaš rájá, de orru leamen illasteapmin dat maid don válddahat. Iežan vásáhusaid vuođul dieđán ahte áiggi mielde dát sáhttá dagahit iešguđetlágan maŋitreakšuvnnaid nu mo don válddahat ášši. Iežan vásáhusaid vuođul mun rávven du váldit oktavuođa juogo doarjjaguovddážiin, jus dakkár lea lahkosis, dahje fástadoaktáriin dahje psykologain. Dakkár olmmoš geainna lea vejolaš ságastit iežas vásáhusaid birra, gii maid sáhttá veahkehit ipmirdit reakšuvnnaid, lea goit veahkehan mu.
Sáhtát fitnat neahttabáikkiin http://www.fmso.no/Medlemssentrene/ dahje http://www.ssmm.no/ gos oainnát lea go doarjjaguovddáš lahkosis.
Sávan lihku.
Dearvvuođaiguin Odd Sverre