Arkiiva

Gažaldat:

Mo lea vejolaš jávkadit sivalašvuođadovddu, heahpada, balu, lossamiela, flashbackaid, deattámiid jna jna.?
Illastuvvojin 3 jagi, 10 jagi agi rájes 13 jagi agi rádjai. 3 gándda illastedje mu. Okta sis lei 3 jagi boarrásat mus, nubbi lei jagi boarrásat ja maŋimus lei mu ahkásaš.
Muittán mun hervvošin gánddaid, go dat ledje ásodatsearvvi čaffadepmosat. Lei nu čaffat singuin ovttastallat!
Veháš maŋŋá álggii helvet, jus in dahkan nu mo sii dáhtto, de huškkohallen vel eanet! Álggus fertejin onaneret sin, de luite mu mannat. Dasto šattai njálbmeseksa ja loahpas análaseksa ja “ollespáhkka”.
Muittán ahte álggus vuostálasten sakka, geahččalin beassat eret jna., muhto in lihkostuvvan, ledjen menddo geahnoheapme. Mađe eambbo mun čirron, dađe eanet sealgádedje mu vel lassin. Vearrámus lei ahte moatti mánu jeavddalaš illastemiid maŋŋá, de mun heiten vuostálastimis, dahken aiddo nu mo sii dáhtto ja dikten sin dahkat muinna maid sii háliidedje. Mo sáhtten diktit sin dahkan dan munnje? Manne in duostan dadjat maidege? Manne sii nagodedje munnje addit erekšuvnna ja muhtumin orgásmma ge?
Juohke háve go geahčan speadjalis, de oainnán árppaid maŋŋágo sii jáddadedje sigareahtaid mu spirraliidda, juohke áidna beaivve muittuhuvvon mii munnje dáhpáhuvai, oinnolaš árppaiguin, flashbackaiguin, deattámiiguin jna.
Lean ollen dan muddui ahte in šat gille eanet, maŋŋágo máŋgii lean leamaš buohcceviesus, máŋggalágan dálkasiid lean borran ii ge dilli álggage buorrán. Lean váiban bealleheggii! Iešsorbmenjurdagat bahkkejit ala in ge nagot vuosttaldit.
In nagot jáhkkit ahte mu eallin buorránivččii. Mo galggan dan nagodit?

Vástádus:

Hei.

ALE vašut eallima, don rievddat go vašuhat, dan dieđán mun go dan lean vásihan.
Jáhkán mun dieđán man dilis don leat, lean ieš leamaš doppe. Álo lea doaivva, vaikke mo dal de leš dilli. Okta mii lea sihkar, lea ahte dat mii dáhpáhuvai dutnje, II leat du sivva, dat lea mu mielas dehálaš dovddastus. Lean ieš geavahan máŋga jagi gieđahallat dan, lean leamaš buohcceviesus, geavahan dálkasiid mat eai doaibman,
muhto dat mii lea doaibman munnje, lea DPS ja SSMM Oslos.
Dieđán ahte lea vejolaš gieđahallamiin beassat dan čađa, muhto geaidnu orru muhtumin leamen guhkki ja doaivvuheapme, ALE vuollán.
Don leat ain nuorra ja mun jáhkán ahte mađe ovdal olmmoš gieđahallagoahtá dan, dađe geahppasat dat lea, ledjen ieš sullii 30 jagi go gieđahallagohten dan baikka.
Jus válljet álkis vuogi, de leat illasteaddjit vuoitán, ale divtte sin vuoitit. Raža, don vuoittát, ale vuollán vaikke vel beaivvit (ja soitet ijat ge) leat guhkit ja lossadat.
Fas dajan ahte ii dát leat du sivva, deháleamos sivva dasa manne mun lean birgen, lea ahte mu illasteaddji ii galgga vuoitit dán dáistaleami.
Doaivvun dát livččii dutnje veahkkin, jus lea eará maid don smiehtat, de ale bala váldimis oktavuođa.
Buorresteapmi mus dutnje.

Dearvvuođaiguin Tomm Erik

Svar fra Peter:

Kjære venn

Vuos háliidan giittit go čálát midjiide. Min doaivva iežamet ruovttusiidduin lea aiddo veahkehit olbmuid geat nu go don ge rahčet ja dovdet ahte eai šat gille eanet. Lean ieš leamaš doppe. Dat mii veahkehii mu, lei ohcan dás neahtas. Fuobmájin SSMM’ siiddu – Seksuálalaččat illastuvvon albmáid guovddáš. Bessen háleštit, ivttekeahttá gii mun lean, albmáin gii dál lea mu buorre ja lagas ustit, namalassii gii oinnii mu ja geasa lei oahpis buot maid mun muitalin. Geasa ledje oahppásat mu dovddut, doaivvuhisvuohta sistán ja dat eallinmiella mii lei guođđimin mu rupmaša. Nu ahte oassádalan du dovdduide. SSMM:i sáhtát čuojahit dahje boahtit. Ieš orron Ruoŧas dan áigge, muhto dusten dattetge čuojahit. Geahččal mat don ge. Jáhkán dat dagašii dutnje buori. Ja muitte ráhkis ustit ahte don it leat okto. Mii leat ollugat geat rahčat ja leat rahčan aiddo nu mo don ge dál. Vaikke vel lea ge lossat, de mii diehtit ahte seavdnjadasa duohkin lea čuovga!
Sávan dutnje buot buori. Čális áinnas midjiide fas jus háliidat.

Dearvvuođaiguin fra Peter.

Svar fra Jarle:

Hei

Váivi lohkat ahte leat vásihan dáid ilgadis rihkkumiid mánnán. Mii geat ieža leat vásihan illastemiid, diehtit man lossa dilli dus lea.
Ahte mánát illastit mánáid, lea geavvan álo ja dan leat álo čiegadan ja garvvašan hállamis.
Ieš ge vásihin dan nuorra gándan, muhto in fal nu mo don válddahat dás. Gánddat geahččaladdet nuorran ja lean ieš dovdan dan heahpada ahte dikten dan dáhpáhuvvat. Dáidá leat sáhkkiivuohta, in dieđe. Dovddan iežan hui bures das maid don čálát “čaffadis gánddaid” birra ja dan dohkkeheami birra maid nuorra gánda háliida eanet go buot eará vai beassá ovttastallat ránnjábirrasa čaffadepmosiiguin. Daid haga olmmoš lea dego ii leat mihkkege.
Erekšuvdna ja golggiheapmi dáhpáhuvvá dakkár dilis dannego mii leat olbmot dovdduiguin ja himuiguin ja maid áššedovdit dadjet áibbas dábálažžan.
Aŋkke ii leat álki áddet dakkár čilgehusa, muhto dat dáhpáhuvvá dávjá go oaivi dadjá II muhto rumaš dahká áibbas eará.
Dat mielddisbuktá stuorra heahpada sutnje gii illastuvvo, ja heahpada, sivalašvuođadovddu ja árvvohuhttojumi mii guoddit mielde viidáseappot eallimis ja geahččalit vajálduhttit nu bures go sáhttit dan mii dáhpáhuvai.
Mii geat leat dovdan dán rupmašii, DIEHTIT ahte II doaimma guhkit áiggi vuollái hoigat dán gopmi ovddabealde. Bahča muittut, deattámat ja doaivvuhis juohke beaivi badjánit millii fámuin goas nu beroškeahttá min dáhtus. Nu dat lea.
MUHTO nuorra almmái. Dat maid don leat vásihan lea issoras rihkkun. Dat ahte du “ustibat” veagalváldet ja illastit du roavvámus láhkai, guođđá luottaid ja buot eará livččii eahpelunddolaš jus áddežat maid mun oaivvildan.
Sivva GALGÁ biddjojuvvot dohko gosa dat gullá, namalassii dušše illasteaddjái (eahpitkeahttá). Geahččaladdama čađa mannet eanaš mánát almmá bistevaš vahága haga, muhto veagalváldimat ja bággemat leat áibbas eará já dárbbašit divššu maŋit áiggi. Das mii leat buohkat ovttaoaivilis.
Ádden du doaivvuhisvuođa, muhto duostta doaivut. Dát ii leat du sivva ja mun ávžžuhan du háleštit áššedovdiiguin dan birra mainna don ražat.
It čále gos don orut, muhto mis lea erenoamáš buorre doarjjaguovddáš gillán almáide Oslos, http://www.ssmm.no/default.aspx
Olbmot doppe leat hárjánan ja sáhttet veahkehit albmáid miehtá riikka geat leat gillán seksuála illastemiid. SSMM fállá háleštemiid ja veahki nuvttá.
Váldde oktavuođa singuin dahje sádde e-poastta. Telefovdna: 22 42 42 02 – E-poasta: post@ssmm.no
Sávan dutnje ollu lihku ja muitte ahte don it leat okto iežat vásáhusaiguin, ja mii leat máŋggas ja doppe lea doaivva, dikšu ja geaidnu eret seavdnjadasas, muhto dat gáibida muhtunlágan áŋgiruššama alddát, ražas, ale vuollán, don ánssášat gelbbolaš eallima ja dušše don sáhtát dan váldit ruovttoluotta.

Dearvvuođaiguin Jarle